Korjauskertomuksia

Mistä kaikki alkoi?

Kaivojen tutkiminen ja korjaaminen alkoivat yrittäjän omasta kaivosta vuonna 1993. Toiminta on kypsynyt ja kehittynyt harrastuksesta yritystoiminnaksi pienin askelin. Aluksi korjauksia tehtiin alkeellisin työkaluin ja menetelmin. Kaksikymmentä vuotta kestänyt tutkimustoiminta porakaivojen parissa on lisännyt ymmärrystä ja tuonut korjausprosessiin sen vaatiman varmuuden. Tavoitteena on kehittää korjaustoimintaa edelleen ja tuoda myös uusien porakaivojen rakentaminen nykyaikaan.

Erilaisia porakaivoja -samat ongelmat

Oheiset korjauskertomukset ovat hyvin erilaisia, mutta kaikkia niitä yhdistää kaivon käyttäjien turhautuminen veden huonoon laatuun ja jatkuviin huoltotoimenpiteisiin. Loma-asuntojen yhteydessä olevien porakaivojen ongelmat kulminoituvat yleensä kaivojen satunnaiseen ja vähäiseen käyttöön. Kun veden virtaus jää pieneksi, maaporausputken aiheuttamat ongelmat näyttäytyvät korkeina rautapitoisuuksina aina asunnolle mentäessä ja loma onkin yleensä aloitettava pumppaamalla vettä esimerkiksi läheiseen järveen tai laskuojaan.

Elinkeinoharjoittajien vesihuolto-ongelmat ovat yleensä hieman erilaisia. Veden käyttö saattaa esimerkiksi maitotilalla tai matkailuyrityksessä olla hyvinkin runsasta, mutta myös veden laatukriteerit ovat huomattavasti tiukemmat kuin yksityisessä käytössä olevalla kaivovedellä. Veden voimakas virtaus parantaa veden laatua, mutta ei poista laatuvirheitä kokonaan.

Tutkimme

Varsinaisen korjaustoiminnan ohessa on tehty itse ja myös teetetty puolueettomia tutkimuksia porakaivorakenteen vaikutuksista veden laatuun. Paistjärven entisen koulun porakaivo liittyy Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ruostuvan maaporausputken vaikutuksia porakaivoveden laatuun.

TUTKITTUA TIETOA

Porakaivoja Suomessa:

  • käytössä olevia noin 200 000
  • hylättyjä noin 36 000
  • maaporattuja noin puolet kaikista

Lähde: Asko Vasarvuoren teettämä tutkimus