TALOUSVEDEN LAATUSUOSITUKSET
RAUTA
  • yksityiset kaivot 0,4 mg/l (Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö, STM)
  • pienet talousvettä toi­mit­tavat laitokset 0,2 mg/l (STM)
  • Maailman terveysjärjestö WHO 0,3 mg/l
MANGAANI
  • yksityiset kaivot 0,1 mg/l (STM)
  • pienet talousvettä toimittavat laitokset 0,05 mg/l (STM)
  • Maailman terveysjärjestön hyväksymiskynnys maun perusteella 0,1 mg/l
  • Maailman terveysjärjestön asettama terveydellinen raja-arvo 0,4 mg/l

Viikinäisten porakaivo –maailman puhtain luontaisen kivennäisveden lähde

Asko Vasarvuori rakennutti Heinolan maa­lais­kuntaan Viikinäisten tilalle porakaivon vuonna 1990. Hänen kielloistaan huo­li­mat­ta kaivoon asennettiin korroosiota kes­tämätön maa­po­raus­putki. Vedessä al­koi heti esiintyä ruosteesta johtuvia on­gel­mia. Rautapitoisuus oli niin korkea, että väri-, maku- ja hajuvirheet olivat helposti aistein havaittavissa.

Ongelmana ruostuva maaporausputki?

Askolla oli vahva epäilys siitä, että rautaongelman aiheutti ruostuva maaporausputki. Asian selvittämiseksi hän lisäsi veden virtausta pumppaamalla vettä läheiseen jär­veen. Pumppauksen johdosta veden laatu muuttui hyväksi. Kaikki aistein havaittavat laatuvirheet katosivat ja veden laatu todettiin virheettömäksi myös useilla laboratorio­tutkimuksilla. Tämä oli selkeä merkki siitä, että kalliopohjavesi on täysin puhdasta ja rautaongelman varsinainen syy on ruostuva maaporausputki.

Kaivo osoittautuu kivennäisvesilähteeksi

Laboratoriotutkimukset osoittivat siis kalliopohjaveden puhtaaksi, mutta jotain muuta erikoista siinä oli. Suomalaiseksi vedeksi se sisälsi poikkeuksellisen runsaasti kiven­näis­ai­neita. Kivennäisainepitoisuus oli niin korkea, että vesi luokiteltiin ensimmäisenä Suomessa luontaiseksi kivennäisvedeksi. Ainutlaatuisuutensa vuoksi vettä alettiin pul­lottaa myyntiin kevyesti hiilihapotettuna.

Kalliita ja työläitä suodattimia

Pulloveden laatuvaatimukset olivat korkeat ja kriteerien täyttämiseksi vettä oli juok­su­tettava runsaasti. Pian jatkuva veden pumppaaminen järveen alkoi tuntua turhauttavalta. Siinä tuhlattiin vettä ja energiaa. Niinpä kaivoon päätettiin asentaa pat­ruu­na­suodatin. Sen teho osoittautui kuitenkin riittämättömäksi ja tilalle jouduttiin hank­ki­maan tehokkaampi vastavirtahuuhtelulla varustettu suodatin. Uusi suodatin teki teh­tä­vänsä eli vesi puhdistui, mutta sen ylläpito oli työlästä. Jokin muu ratkaisu oli löydettävä.

Ruostumaton suojaputki tuo avun

Porakaivon veden laadun ylläpitoon oli käytetty paljon aikaa ja rahaa. Lopulta maa­lais­järki vei voiton ja alettiin keskittyä ongelman aiheuttajaan eikä seurauksien hoi­toon. Ongelman aiheuttaja oli selkeästi maaporausputki ja siksi Asko pätti vaihtaa putken. Piti vain keksiä miten vaihtaminen tehdän ja valita suojaputkelle oikea ma­te­riaali. Vaihtomenetelmän hän kehitti itse, mutta materiaalin valintaan tuli apua Outo­kum­mun asiantuntijalta.

Ruostumaton haponkestävästä teräksestä valmistettu suojaputki vaihdettiin vanhan maaporausputken tilalle vuonna 1993. Menetelmä oli alkeellinen ja vei aikaa, mutta lopputulos oli hyvä –rautaongelma poistui välittömästi. Veden jatkuva pumppaaminen ja suodattimet tulivat tarpeettomiksi. Veden rautapitoisuus vakioitui välittömästi alle määritysrajan, joka on <0,05 mg/l. Veden laatu on pysynyt moitteettomana yli kaksikymmentä vuotta. Tämä on osoitus siitä, että putkimateriaalin valinta on ollut oikea. Siitä ei liukene veteen mitän haitallisia aineita.

FAKTAA